Arbat II

 Arbat II
"Ape, Arttu, Poika"
ruuna
puoliverinen
säkä n.155cm
s.1999 VENÄJÄ
e. Barhat i. Ankara

Ape sukupostissa


Ape siirtyi meidän perheen omistukseen 3.8.2011. Ape ostettiin mun sekä siskoni Annikan ensimmäiseksi hevoseksi ja se on meidän molempien yhteisessä käytössä. Iskä on myös suuresti mukana meidän kanssa auttamassa tallihommissa ja kuskaamassa meitä tallille. Ensimmäistä koeratsastettavaa hevostahan ei kannata ostaa heti, no me tehtiin ostopäätös ensimmäisen koeratrastuksen jälkeen ja kaupat sovittiinkin jo oikeastaan toisen koeratsastuksen jälkeen. Me tykästyttiin Annikan kanssa Apeen niin kovasti, että ei edes haluttu ajatella muita koeratsastettavia ;)


Apella on nuorempana kisattu aika paljonkin, mutta meille se ostettiin ihan vain harrastekäyttöön. Ape on hoitaessa tosi kiltti ja kaikki toimenpiteet sujuu ongelmitta. Ratsastaessa se ei harrasta mitään temppuilua tai ylimääräistä riehumista. Se osaa kyllä testata etenkin vieraita ratsastajia ja koittaa ajoittain luistaa tehtävistään. Joskus maastossa, jos se ihan villiintyy se saattaa heittää pienen ilopukin, mutta mihinkään suurempaan riehumiseen se ei ainakaan vielä meillä ollessaan ole ryhtyny.


Koulussa Ape osaa kulkea nätisti peräänannossa ja kun sen saa mukavasti kuulolle siltä irtoaa vähän liikettäkin. Ape tykkää tosi paljon hyppäämisestä, eikä se harrasta kieltelyä tai kyttäilyä. Pienillä esteillä se jää usein laiskottelemaan eikä jaksa aina nostaa jalkojaan kunnolla. Me ollaan Annikan kanssa hypätty sen kanssa ratana 90cm ja yksittäisenä jotain metrin luokkaa. Vielä ei ole jäänyt esteiden korkeudesta kiinni, joten ei ihan tiedetä kuinka korkeata sillä pääsisi. Maastossa Ape piristyy ja se kulkeekin korvat töttöröllä pitkin metsäpolkuja odottaen, jos voitaisiin mennä vielä vähän kovempaa. 

                          

Muuten Ape on joskus aika jätkä, ja se osaa osoittaa mieltään hyvin selvästi. Ape on myös tallin naistenmies ja se kyttäilee mielellään tammoja. Apen kanssa toimiessa ei kannata pitää pipoa liian kireällä ja kun sen kanssa oppii toimimaan siitä saa ihanan kaverin. Kokonaisuudessaan tuo hieman erikoinen ja joskus pässi tapaus on valloittanut meidän koko perheen ja jopa hevoskammoinen äitimme on uskaltanut tulla taputtelemaan sitä ;)